Hyvät valtuutetut, virkamiehet, kuulijat ja tiedotusvälineiden edustajat
On myönteistä, että liikeyritysmäiseksi muutetun kunnan yhtiöiden toimintaa ohjataan konserniohjeella. Käsillä olevassa konserniohjeessa on myönteistä kohdassa 15 eettisen vastuun periaate ja huomion kiinnittäminen taloudellisen vastuun ohella sosiaaliseen ja ympäristövastuuseen.
Konserniohjeen perusongelma on osakeyhtiölainsäädännön yksioikoinen soveltaminen kuntien tuottamiin palveluihin. Osakeyhtiölainsäädäntö on tarkoitettu markkinoiden oloissa tapahtuvaa kilpailtua toimintaa varten. Suurin osa kuntien tuottamista palveluista ei toteudu kilpailuilla markkinoilla, vaan ne ovat joko monopoleja, kuten vesilaitos, tai ne tuotetaan oligopolisilla tai tarkoin laein ja asetuksin sekä säännöin ja ohjein säännellyillä markkinoilla. Palveluista perittävät maksut ovat veroluonteisia tai ainakin ulosmittauskelpoisia pakollisia maksuja. Esimerkiksi varhaiskasvatusta ja sen maksuja säätelee kymmenen lakia ja viisi säädöstä. Näin tarkoin säännellyissä oloissa ei toteudu kapitalistisiin markkinoihin kuuluva vapaa hinnanmuodostus.
Koska kuntayhtiöiden maksut ovat veroluonteisia tai tosiasiallisesti pakollisia maksuja, niiden määräytymistä ja kuntayhtiöitä pitäisi käsitellä samoin kuin kuntien ja valtion omaa palvelutuotantoa eli toiminnan tulee olla julkista. Maksajilla tulee olla oikeus tietää miten heidän omistamiaan yhtiöitä johdetaan ja miten maksut määräytyvät. Ken tätä epäilee, voi vaikka lukea somesta mitä mieltä ollaan Kangasalan veden hinnasta.
Ruotsissa tämä ongelma on ratkaistu siten, että julkisuuslaki koskee myös kuntien omistamia yhtiöitä. Kun Kangasalan vesilaitosta yhtiöitettiin, vasemmiston ryhmä esitti että yhtiö noudattaa toiminnassaan julkisuuslakia. Ei kelvannut, vaikka tämä on juridisesti täysin mahdollista. Asia on tarkistettu hallinto-oikeuden emeritusprofessori Olli Mäenpäältä, joka on Suomessa pitkään esittänyt, että julkisuuslaki ulotettaisiin koskemaan kuntien omistamia osakeyhtiöitä.
Kun Kangasala on yhtiöittänyt palvelujaan, valtuutetuille on vakuutettu, ettei tämä johdu julkisuuslain kiertämisestä. Nyt konserniohjeluonnoksessa mennään tasan päinvastaiseen suuntaan eli lisätään salaista päätöksentekoa kuntayhtiöissä.
Luulisi tämän kiinnostavan myös tiedotusvälineitä. Niiden tehtävähän on valvoa miten ja mihin kuntalaisilta perittyjä veroja ja maksuja käytetään. Tämä tiedotusvälineiden tehtävä vaikeutuu, kun kuntien palvelutuotantoa yhtiöitetään ja siirretään osakeyhtiölain ahtaan ja tiukan tulkinnan piiriin. Konserniohjeluonnoksessa on suoranaisia suukapulakohtia, joilla pyritään lisäämään salaista päätöksentekoa.
Kunnan omistamien osakeyhtiöiden ei tarvitse toimia näin. Kunnan veronmaksajilla tulee olla oikeus tietää mitä heidän omistamissaan yhtiöissä tehdään. Siksi esitän vasemmiston ryhmän puolesta, että konserniohjeen kohdasta 19 poistetaan seuraavat lauseet:
– Sen sijaan luottamushenkilöllä ei ole suoraan lain nojalla oikeutta vaatia kaupungin tytäryhtiöltä yhtiön toimintaa koskevia tietoja. Kaupunginosakeyhtiöt ovat itsenäisiä oikeushenkilöitä, joiden hallussa olevien asiakirjojen julkisuus määräytyy osakeyhtiölain mukaisesti.
– Tietojen saantia koskeva pyyntö esitetään konsernijohdolle. .. Ennen tietojen antamista tytäryhteisön hallituksen tai toimitusjohtajan on arvioitava, voidaanko tiedot antaa aiheuttamatta yhteisölle haittaa.
– Luottamushenkilö ei saa luovuttaa tietojensaantioikeuden nojalla saamiaan tietoja eteenpäin, koska tiedot on tarkoitettu vain hänelle henkilökohtaisesti luottamustehtävän hoitamista varten.
Ehdotus hävisi äänin 48-2.