Vesilaitoksen yhtiöittäminen §46
Kiitos puheenjohtaja. Hyvät valtuutetut, virkamiehet ja kuulijat.
Vesilaitos ei ole mikä tahansa yritys, kun se yhtiöitetään. Se on luonnollinen monopoli. Tällöin ei viitata luontoon, vaan jokin asia on suhteettoman kallis rakentaa kahteen tai useampaan kertaan ja avata tätä kautta kilpailulle. Sähkö- ja erityisesti vesijohtoverkot ovat tällaisia.
Ei ole järkeä rakentaa kaksia sähkölinjoja, kaapeleita, muuntoasemia, vedenottamoita, tunneleita, puhdistamoita, pumppaamoita, vesitorneja, vesijohtoverkkoja, viemäriverkkoja ja jätevedenpuhdistamoita jne. Kun on vain yhdet järjestelmät, ei koskaan synny aitoa kilpailua, mihin markkinatalous perustuu. Siksi luonnolliset monopolit tulisi jättää valtion ja kuntien hallintaan. Kyse on täysin välttämättömistä tuotteista. Luonnollisessa monopolissa kuluttajan ja yrityksen suhde sekä tuotteen hinnoittelu muistuttaa valtion säätämää maksua tai veroa. Tällaisen yrityksen toimintaan voi vaikuttaa vain yleinen mielipide, ja sen puolestaan vaaleilla valittu edustuksellinen hallinto ottaa huomioon huomattavasti paremmin.
Osakeyhtiölainsäädäntö on tarkoitettu markkinakilpailun oloihin. Siksi se mahdollistaa mm. liikesalaisuuden käytön, jotta mahdollinen kilpailija ei saa tietää mitä tuotteita ja palveluja ja miten yritys aikoo tuottaa. Vesilaitoksella ei ole kilpailijoita. Siksi osakeyhtiömuoto ei sovellu sen hallintoon.
Tiedän hyvin, että joidenkin mielestä demokratia on päätöksenteon hidaste ja kustannuserä. Näinhän saimme syyskuussa lukea Kangasalan Sanomista. Olisiko syytä pysähtyä miettimään asiaa, kun kyse on monopolista?
Valtuustolle tarjotussa esittelyssä yhtiöittämisen perustelu on kirjanpidollinen hyöty. Kaupunki ostaa oman vesilaitoksensa ja ottaa sitä varten lainaa. Tästä saadaan myyntivoittoa ja kaupunki saa lainan koron ja lyhennyksen muodossa summan kaupungin kassaan pitkän ajan kuluessa. Esittelyssä myönnetään, että tähän sisältyy riskejä.
Kirjanpidollinen hyöty on silmänkääntötemppu, joka muistuttaa paroni von Münchausenin putoamista suohon. Kertomuksensa mukaan paroni pääsi ylös suosta vetämällä itseään omista hiuksistaan. Jokainen tässä salissa tietää, että vesilaitos ei tuota kolikon vertaa enempää Kangasalalle rahaa, kun se on osakeyhtiö. Kirjanpidollista hyötyä voi tulla, jos lainsäädäntö sen sallii, ja päätökset vesilaitoksessa voidaan tehdä enemmän piilossa kansalaismielipiteeltä.
Kaupunginhallituksen esityksestä näkyy, että pääpuolueet ovat hyväksyneet yhtiöittämisen. Vasemmisto haluaa vähentää yhtiöittämisen haittoja. Teen siksi muutosesityksen §46. Esitän, että perustettavan Kangasalan Vesi Oy:n yhtiöjärjestyksen kohtaan §8 lisätään seuraava lause:
”Kangasalan Vesi Oy noudattaa toiminnassaan lakia viranomaisten toiminnan julkisuudesta 1999/621.”
Esitys ei ole ristiriidassa osakeyhtiölain kanssa. Perustelu muutosesitykselle on vesilaitoksen poikkeuksellisuus. Se on monopoli ja perii asiakkailtaan veroluonteista maksua. Kaava-alueilla siihen kuuluminen on pakollista.
Valinnanvapautta ei ole. Jos vesilaitos toimii osakeyhtiömuotoisena, sen päätöksenteossa ei tule soveltaa liikesalaisuutta. Siksi on perusteltua noudattaa julkisuuslakia.
***
Muutosesitys hylättiin äänestyksessä 47-2.