Kuka verorahojamme oikein syö? Kysymys nousee pakosta esiin, kun tutkii niin Kangasalan kuin valtion verotuloja. Ne ovat nimittäin kasvaneet, mutta silti kuntien ja valtion taloudet ovat alijäämäisiä ja palveluja leikataan. Täytyy olla jokin varoja syövä taho.
Valtion verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä oli vuonna 2022 yhteensä 115,2 miljardia euroa. Vuonna 2023 Tilastokeskuksen mukaan verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä kasvoi ja oli yhteensä 116,5 miljardia euroa, lisäystä 1,3 mrd. Verohallinnon mukaan verotulojen kasvu on jatkunut tänä vuonna yhteisöveroa lukuun ottamatta. Tässä samassa Kangasalan valtuustosalissa hyväksyttiin vuoden 2024 talousarvio, jossa verotulojen suuruudeksi arvioitiin 87,7 miljoonaa euroa ja valtionosuudet olivat 20,3 miljoonaa euroa. Nyt olemme hyväksymässä vuoden 2025 talousarviota, jossa verotulot ovat 94 miljoonaa euroa. Valtionosuuksiksi lasketaan 20,1
miljoonaa. Kaiken järjen mukaan tästä pitäisi jäädä plussaa.
Eipä jää, vaikka kuntaveroa korotettiin viime vuonna prosentilla, ja vaikka Kangasalla tehtiin viime 10 vuoden aikana useita ylijäämäisiä tilinpäätöksiä ja taseeseen kertyi useita miljoonia pahan päivän varalle.
Lamminrahkan lähiön rakentaminen on ollut suuri investointi ja se nielee kunnan varoja etenkin, kun korot ovat nousseet. Talousarvion laskelman mukaan korkokulut 2025 ovat miljoonan verran kuluvaa vuotta enemmän. Kokonaisvelka nousee 134 miljoonaan ja henkeä kohti laskettu velka on suunnitelmakauden lopussa 4498 euroa. Lamminrahkassa ollaan vaikeimmassa vaiheessa. Rakentaminen on loppusuoralla, mutta asukkaita on vasta 600. Saamme lukea lehdistä miten 700 oppilaan koulussa on vain muutamia kymmeniä oppilaita. Lamminrahka näyttäytyy kuluina, mutta uusia veronmaksajia se ei ole tuonut riittävästi.
Talousarvio 2025 perustuu vahvaan positiiviseen väestönkasvuun. Useissa kohdissa toistetaan ja toistetaan miten uusia asukkaita virtaa Lamminrahkaan ja Kangasalle, yhteensä 35 600 asukasta vuoteen 2027 mennessä. Käykö näin? Kangasalla kuntavero on veronkorotuksen jälkeen 9,4% ja Tampereella 7,6%. Ero on iso 1,8%. Se tarkoittaa, että Tampereen puolella jää keskivertokuluttajalle tuhat euroa vuodessa enemmän rahaa asuntolainan maksuun. Tampereen seudulla asuntolainaa on keskimäärin 200 000 euroa. Kun päälle lisätään Tamperetta huonommat leikatut palvelut, on riski, että muuttovirta Kangasalle ei ole odotusten mukainen.
Merkille pantavaa talousarviossa on ostopalvelumäärärahojen tuntuva nousu. Tästä suuri osa vieritetään TE-uudistuksen syyksi. Työvoimapalvelut siirrettiin soteuudistuksen yhteydessä kunnille, ja Kangasalan tapauksessa se tarkoittaa ostopalvelua Tampereelta. Valtio lupasi maksaa kunnille TE-uudistuksen kulut, mutta tosiasiassa se maksaa vähemmän. Kuntaliitto on aiheellisesti ollut huolissaan tästä ristiriidasta. Tuntuu siltä, että tätäkin julkista palvelua huononnetaan, jotta yksityisillä työnvälitysfirmoilla menisi paremmin. Näinhän yksityistäminen on usein edennyt: tehdään julkisista palveluista niin huonoja, että on pakko käyttää yksityisiä.
Talousarvion kummallisuus on 26 miljoonan euron ylijäämä, jota tosiasiassa ei ole. Kyse on kirjanpidollisesta silmänkääntötempusta eli Kangasalan vesiliikelaitoksen yhtiöittämisestä. Asiallisesti Kangasala myi oman vesilaitoksensa ja osti sen itse. Kaupasta syntyi myyntivoittoa, joka näkyy nyt talousarviossa. Talousarvio olisi 2,7 miljoonaa alijäämäinen ilman tätä lumetta.
Mutta mikä taho verorahoja oikein syö? Olen päätynyt siihen, että puolustushallinto on alkanut imeä rahaa muilta hallinnonaloilta, eivätkä leikkaukset koske sitä. Suomen puolustusmenot olivat vuosikymmeniä 1,5-3 miljardia euroa. Nyt ne ovat nousseet parissa viime budjetissa 6,5 miljardiin euroon, eli ne ovat muutamassa vuodessa kolminkertaistuneet. Suomi ylittää reippaasti Naton 2% suosituksen. Näiden menojen maksajia ovat niin kunnat kuin hyvinvointialueet. Eikä muutosta ole näkyvissä ainakaan tämän hallituskauden aikana. Valtiovarainministeri sanoi perjantaina, että ”Puolustusmenoilla ei ainakaan ole minkäänlaista laskutarvetta vaan päinvastoin, kasvutarve on selvää.” Kangasalan valtuustosalissa jatkuu hammasten kiristys, jos puolustusmäärärahat nostetaan kolmeen prosenttiin bkt:sta, mitä huimapäisimmät ovat kovaan ääneen esittäneet.
Jorma Mäntylä
Kangasalan valtuustossa 11.11.24 § 88