Sähköä syövät datakeskukset ovat mullistamassa energiataloutemme. Toiminnassa ja suunnitteilla on 191 datakeskusta 103 kuntaan. Määrä ja sähkönkulutus ovat niin valtavia, että päätöksenteon on oltava avointa ja julkista. Tekoälyalalla muhii kuplatalous, joka puhjetessaan voi saada aikaan enemmän tuhoa kuin vuosien 1991–1993 lama.
Kyse on niin suuresta energiatalouden muutoksesta, ettei päätöksiä tekevissä kunnissa selvästikään ymmärretä mitä tehdään. Kangasala haluaa peräti kolme datakeskusta, joiden yhteenlaskettu sähkönkulutus voi nousta 700 megawattiin. Se on enemmän kuin Loviisan kakkosydinvoimalan sähköntuotanto. Ykkösvoimalan sähkön ehti jo Google ostaa 22 vuoden ajaksi.
Nyt toiminnassa olevat datakeskukset kuluttavat noin kahdeksan prosenttia maamme sähköntuotannosta. Jos kaikki suunnitellut rakennetaan, Suomen sähkönkulutus nousee 83 terawattitunnista 103–123 terawattituntiin vuoteen 2030 mennessä. Datakeskukset kuluttaisivat silloin neljänneksen Suomen sähköstä.
Lisäystä on mahdotonta korvata rakentamalla teitten varsille lisää tuulimyllyjä ja aurinkopaneeleita. Tuontisähkön hinta nousee myös, sillä Pohjois-Ruotsissa ja Norjassa on niin ikään jättimäisiä datakeskushankkeita ja kaikki energiatuonti Venäjältä on lopetettu. Ainoa keino on fossiilisten polttoaineiden käytön lisääminen. Vihreä siirtymä perutaan. Näin on jo tehty vihreällä saarella Irlannissa. Maan 139 datakeskusta ovat nostaneet sähkön hinnan Euroopan kalleimmaksi.
Päätöksenteon näin suuren mittaluokan asioissa tulee olla julkista ja avointa. Ei viranhaltijapäätöksiä, kuten Kangasalla. Joka hankkeesta on vaadittava YVA eli ympäristövaikutusten arviointi. Datakeskusyritysten on ilmoitettava julkisesti todellinen sähkönkulutuksensa.
Sveitsissä on 120 datakeskusta, joista vain seitsemän on sitoutunut kertomaan sähkönkulutuksensa. Hollannissa on 193 datakeskusta, joista kolme neljännestä salaa sähkönkulutuksensa. Suurin osa pitää sen liikesalaisuutena. Suomessa ilmoitetaan rakennuslupavaiheessa pieniä sähkönkulutuslukuja kierrettäessä YVA-lakia.
Tekoälyboomi maailmalla on velkavetoista kuplataloutta. Japanilainen talouslehti Nikkei Asia laski viime heinäkuussa, että viisi suurinta informaatiotekniikkajättiä Alphabet, Microsoft, Amazon, Meta ja Oracle piilottelevat taseissaan 1,5 biljoonan euron velkoja. Wall Street Journal -lehden mukaan alan kymmenen suurimman yrityksen velat olivat elokuussa jo lähes kolme biljoonaa euroa eli niiden velka lähestyy maailman kolmanneksi suurimman talouden Saksan kansantuotetta. Datakeskusboomi Kangasalla on osa valtavaa kuplataloutta, joka puhkeaa lähiaikoina. Kolme Nobel-palkittua taloustutkijaa on varoittanut tekoälykuplasta: Paul Krugman, Joseph Stiglitz ja Daren Acemoglu. Yhdysvaltalainen miljardööri Ray Dalio varoittaa, että ”tekoälystä on tullut klassinen kupla, ja markkinat lähestyvät vuoden 1929 kaltaista pörssiromahdusta” (Forbes 7.10.2026).
Tätä velkarahaa vyöryy nyt Suomen kuntiin. Datakeskusten rakennusluvista päätettäessä ei selvästikään ole ymmärretty millaiseen riskitalouteen on lähdetty mukaan. Suunnitellut 191 datakeskusta ovat Suomen oloissa järjetön hanke. Viisautta olisi jarruttaa ja hidastaa niiden tuloa niin paljon kuin mahdollista. Mitä useampi niistä toteutuu, siitä pahempi tulee energia- ja talouskriisistä. Sydän-Hämeen Lehti kertoi 23.9., että Pälkäneen kuntaan on kaksi halukasta datakeskusyritystä. Kannattaisi ottaa reilu aikalisä ja odottaa tekoälykuplan puhkeamista. Loppupeleissä voittajia voivat olla kunnat, jotka eivät huoli alueelleen datakeskuksia.
Jorma Mäntylä
Kangasalan vasemmisto
Juttu on julkaistu alun perin Sydän-Hämeen lehdessä 14.10.2026.