Hyvät valtuutetut, virkamiehet, kuulijat ja tiedotusvälineiden edustajat
On myönteistä, että liikeyritysmäiseksi muutetun kunnan yhtiöiden toimintaa
ohjataan konserniohjeella. Käsillä olevassa konserniohjeessa on myönteistä
kohdassa 15 eettisen vastuun periaate ja huomion kiinnittäminen taloudellisen
vastuun ohella sosiaaliseen ja ympäristövastuuseen.
Konserniohjeen perusongelma on osakeyhtiölainsäädännön yksioikoinen soveltaminen
kuntien tuottamiin palveluihin. Osakeyhtiölainsäädäntö on tarkoitettu
markkinoiden oloissa tapahtuvaa kilpailtua toimintaa varten. Suurin osa kuntien
tuottamista palveluista ei toteudu kilpailuilla markkinoilla, vaan ne ovat joko
monopoleja, kuten vesilaitos, tai ne tuotetaan oligopolisilla tai tarkoin laein
ja asetuksin sekä säännöin ja ohjein säännellyillä markkinoilla. Palveluista
perittävät maksut ovat veroluonteisia tai ainakin ulosmittauskelpoisia
pakollisia maksuja. Esimerkiksi varhaiskasvatusta ja sen maksuja säätelee
kymmenen lakia ja viisi säädöstä. Näin tarkoin säännellyissä oloissa ei toteudu
kapitalistisiin markkinoihin kuuluva vapaa hinnanmuodostus.
Koska kuntayhtiöiden maksut ovat veroluonteisia tai tosiasiallisesti pakollisia
maksuja, niiden määräytymistä ja kuntayhtiöitä pitäisi käsitellä samoin kuin
kuntien ja valtion omaa palvelutuotantoa eli toiminnan tulee olla julkista.
Maksajilla tulee olla oikeus tietää miten heidän omistamiaan yhtiöitä johdetaan
ja miten maksut määräytyvät. Ken tätä epäilee, voi vaikka lukea somesta mitä
mieltä ollaan Kangasalan veden hinnasta.
Ruotsissa tämä ongelma on ratkaistu siten, että julkisuuslaki koskee myös
kuntien omistamia yhtiöitä. Kun Kangasalan vesilaitosta yhtiöitettiin,
vasemmiston ryhmä esitti että yhtiö noudattaa toiminnassaan julkisuuslakia. Ei
kelvannut, vaikka tämä on juridisesti täysin mahdollista. Asia on tarkistettu
hallinto-oikeuden emeritusprofessori Olli Mäenpäältä, joka on Suomessa pitkään
esittänyt, että julkisuuslaki ulotettaisiin koskemaan kuntien omistamia
osakeyhtiöitä.
Kun Kangasala on yhtiöittänyt palvelujaan, valtuutetuille on vakuutettu, ettei
tämä johdu julkisuuslain kiertämisestä. Nyt konserniohjeluonnoksessa mennään
tasan päinvastaiseen suuntaan eli lisätään salaista päätöksentekoa
kuntayhtiöissä.
Luulisi tämän kiinnostavan myös tiedotusvälineitä. Niiden tehtävähän on valvoa miten ja mihin kuntalaisilta perittyjä veroja ja maksuja käytetään. Tämä
tiedotusvälineiden tehtävä vaikeutuu, kun kuntien palvelutuotantoa yhtiöitetään
ja siirretään osakeyhtiölain ahtaan ja tiukan tulkinnan piiriin.
Konserniohjeluonnoksessa on suoranaisia suukapulakohtia, joilla pyritään
lisäämään salaista päätöksentekoa.
Kunnan omistamien osakeyhtiöiden ei tarvitse toimia näin. Kunnan veronmaksajilla
tulee olla oikeus tietää mitä heidän omistamissaan yhtiöissä tehdään. Siksi
esitän vasemmiston ryhmän puolesta, että konserniohjeen kohdasta 19 poistetaan
seuraavat lauseet:
– Sen sijaan luottamushenkilöllä ei ole suoraan lain nojalla oikeutta vaatia kaupungin tytäryhtiöltä yhtiön toimintaa koskevia tietoja. Kaupunginosakeyhtiöt ovat itsenäisiä oikeushenkilöitä, joiden hallussa olevien asiakirjojen julkisuus määräytyy osakeyhtiölain mukaisesti.
– Tietojen saantia koskeva pyyntö esitetään konsernijohdolle. .. Ennen tietojen antamista tytäryhteisön hallituksen tai toimitusjohtajan on arvioitava, voidaanko tiedot antaa aiheuttamatta yhteisölle haittaa.
– Luottamushenkilö ei saa luovuttaa tietojensaantioikeuden nojalla saamiaan
tietoja eteenpäin, koska tiedot on tarkoitettu vain hänelle
henkilökohtaisesti luottamustehtävän hoitamista varten.
Ehdotus hävisi äänin 48-2.