Kangasalan Sanomien kyselyssä valtuustoryhmien näkemykset datakeskuksista jakautuivat. Oma kantani on eittämättä ryhmäni jyrkin. Kangasalan pitäisi jättää datakeskushankkeet kokonaan pöydälle, kunnes niiden pelisäännöt, vastuut ja velvollisuudet ovat kunnossa. Eikä mielestäni silloinkaan ole välttämättä perusteltua uhrata Kangasalaa ulkomaisten yritysten puuhamaaksi.
Suuret investoinnit eivät takaa paikallista hyötyä
Datakeskuksia perustellaan investoinneilla, työpaikoilla, verotuloilla ja hukkalämmön hyödyntämisellä, mutta niiden rinnalla on arvioitava myös lukuisia haittoja. Rakennusvaihe työllistää paljon ihmisiä, mutta pysyvät työpaikat jäävät vähäisiksi. Sähköä kuluu valtavasti, jäähdytys vaatii runsaasti vettä ja luontoa raivataan teollisuuden tieltä. Suuren investoinnin euromääräinen arvo ei yksin kerro siitä, kuinka paljon siitä jää hyötyä paikallisille asukkaille.
Muhoksen kokemuksista on otettava opiksi
Muhoksen Googlen datakeskushanke on tästä jälleen yksi vakava muistutus. Laajoja metsäalueita on raivattu, ja hankkeen ympäristövaikutusten arviointiin liittyvät puutteet ovat johtaneet viranomaisten puuttumiseen valmistelutöihin, eikä yhtiötä itseään juurikaan kiinnosta. Meidän pitäisi pystyä oppimaan muiden kokemuksista sen sijaan, että odotamme vastaavia ongelmia omalle kohdallemme.
Ympäristövaikutukset ovat mielestäni helppoja todeta: kun metsää raivataan rajusti sähköä, vettä ja pinta-alaa kuluttavan teollisuusrakennuksen tieltä, vaikutukset eivät voi olla kuin negatiivisia. Vaikutukset eivät kuitenkaan jää vain tälle alueelle, vaan jo pelkästään sähkön tarve luo tarvetta tuulivoimalle, joka itsessään pahimmillaan tuhoaa luontoa ja pirstaloi metsäalueita. Vahvasti puolustamamme Laipanmaa voi olla pian entistä hanakammin kiikarissa tuulivoiman rakentamiselle.
Mitä rakentamisen jälkeen?
Kangasalla on lisäksi mietittävä palveluiden tarvetta, joka on asia, josta ei kukaan joko halua tai tajua puhua. Rakennusvaihe voi tuoda kuntaan runsaasti tilapäisiä työntekijöitä perheineen, mikä lisää esimerkiksi asuntojen sekä koulu- ja päiväkotipaikkojen tarvetta. Mutta mitä tapahtuu, kun rakennustyöt päättyvät ja työntekijät muuttavat muualle?
Kunnan pitää varautua siihenkin, että palveluinvestoinnit jäävät vajaakäyttöön. Vaikka riski ei Kangasalla olisikaan yhtä suuri kuin väestöään menettävillä alueilla, se on kuitenkin aivan todellinen asia, joka tulee ottaa huomioon.
Kuka tarvitsee kaikki suunnitellut datakeskukset ja miksi?
Suomi on pieni maa, eikä meidän pidä automaattisesti olettaa, että tarvitsemme kaikki tänne suunnitellut datakeskukset. Digitaalisten palveluiden ja ikävä kyllä myös tekoälyn käyttö kasvaa, mutta se ei tarkoita, että jokainen uusi datakeskus olisi suomalaisen yhteiskunnan kannalta tarpeellinen tai että niiden määrää tarvitsisi kasvattaa rajattomasti.
Ajatellaan asiaa Pirkanmaan näkökulmasta. Kuinka monta datakeskusta täällä oikeasti tarvitaan kuntalaisten ja paikallisten yritysten tarpeisiin? Kuinka moni suunnitelluista keskuksista palvelisi ensisijaisesti ulkomaisia asiakkaita?
Jos hyöty kohdistuu suurelta osin muualle, on perusteltua kysyä, miksi paikallisen luonnon, infrastruktuurin ja elinympäristön pitäisi kantaa hankkeiden seuraukset.
Datakeskuksille on asetettava tiukat ehdot
Milloin ja miten me sitten voisimme harkita datakeskuksia Kangasalan maaperälle? Aikaisintaan sitten, kun lainsäädäntö mahdollistaa kunnalle selvät verotulot ja hyödyt sekä velvoittaa hankkeen toteuttajan rakentamaan ensin tarvitsemansa määrän energiantuotantoa niin, ettei energiantarve nosta suomalaisten sähkölaskujen hintoja. Lisäksi luontoa, virkistysalueita tai asuinalueita ei tule raivata datakeskusten tieltä, eikä uusia tehdasalueita tule kaavoittaa lähtökohtaisesti datakeskuksille, vaan hankkeet tulee sijoittaa jo myllätyille tehdasalueille.
Nyt jokaisen kannattaa miettiä, miksi Suomi kiinnostaa ulkomaisia yhtiöitä niin tuulivoiman, kaivosten kuin datakeskustenkin saralla.
Ulkomaiset yhtiöt eivät investoi hyväntekeväisyyden vuoksi, vaan aina ja joka kerta oman rahallisen voittonsa nimissä, eivätkä nämä tahot välitä siitä, vaikka Suomi palaisi maan tasalle.
Ville Ylimartimo
valtuutettu, Kangasalan vasemmisto
Juttu on julkaistu myös Kangasalan sanomissa 28.10.2026
Kaupungin tiedote Kyötikkälän datakeskushankkeen muutoksesta.